Aki Saikko

Jooga löysi
minut vuonna 2011. Satunnaiset venyttelytuokiot iskivät kipinää ja sytyttivät kiinnostuksen. Kokemus kehon ja mielen vapautumisesta oli mahtava. Moni kehon kremppa jäi taakse ja joogailu muuttui vähitellen päivittäiseksi. Sisäinen hiljaisuus ja ilo muistuttivat ikiaikaisesta kehon viisaudesta, jota saatoin opetella pikkuhiljaa ymmärtämään. Tätä tietoa olen halunnut jakaa myös muille.
Monenlaisia joogatyylejä olen matkan varrella kokeillut. Aloitin dynaamisella hathajoogalla, mutta eniten vaikutteita olen saanut Suomen Joogaliiton SJL®-joogasta, jota on joskus kutsuttu hatha-rajajoogaksi. On hyödyllistä tutustua eri traditioihin. Vielä tärkeämpää on syventyä johonkin niistä perusteellisesti. Euroopan Joogaunionin hyväksymä joogaopettajakoulutus kestää Suomen Joogaliitossa 5-6 vuotta. Opintojen laajuus oli 42op ( 1134 tuntia). Olen SJL®-joogaopettaja. Ohjaan suomalaiseen kulttuuriin soveltuvaa joogaa, perinteitä kunnioittaen, huumoria unohtamatta.
Ohjenuorani: Trendit tulevat ja menevät. Joogaa on monenlaista ja hyvä niin, mutta pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Pitkä koulutus antaa mahdollisuuden ammentaa syvältä joogatraditiosta: erilaisia harjoituksia erilaisille ihmisille nykypäivän elämäntilanteisiin, pienestä helpotuksesta suureen. Tutkin vanhoja joogatekstejä ja -filosofiaa, zeniä, advaita vedantaa. Harjoitan zazen-meditaatiota. Vaikka metodit voivat olla syvällisiä, harjoitukset ovat helposti lähestyttäviä, eivät koskaan totisia. Hymyilevä oppilas/asiakas on paras kiitos.
Jooga skaalautuu moneen tarpeeseen ja sen yhteydessä hyvinvointi -sanan merkitys voidaan ymmärtää kapeasti tai laveasti. Kapea tarkoittaa mm. kehon huoltoa ja stressin lievitystä. Tämä on useimmille tuttua ja tärkeintä. Laveampi tai syvempi merkitys hyvinvoinnille tarkoittaa mm. itsetuntemuksen syvenemistä, henkistä kasvua tai sisäisen rauhan kokemista. Joogasta löytyy elämänmittaista haastetta ja syvyyttä. Idän viisausperinteiden ja voimakasvaikutteisten meditatiivisten menetelmien vastuullinen käyttö esimerkiksi työhyvinvoinnin välineenä edellyttää ohjaajalta/opettajalta perusteellista perehtymistä kyseisen tradition metodeihin, kokemusperäistä ymmärrystä niiden juurista (esim. mindfulness ja buddhalaiset meditaatiot) ja tarkoituksesta. Näin syntyy käsitys, mitä metodeja voi soveltaa eettisesti ja turvallisesti asiakkaan kaipaaman hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä ymmärrys ei synny pikakursseilla. Eri metodien ja tekniikoiden sattumanvaraista sekoittamista en suosittele.
Joogaa olen ohjannut vuodesta 2015 ja päätyökseni 7 vuotta. Toimin joogaopettajana myös kansalais- ja työväenopistoissa. Zen-buddhalaisuus alkoi kutsua 2010. Olen lisäksi Shindo-rentoutusohjaaja.
Ennen "joogauraani" toimin monenlaisten it-alan töiden parissa.
"Kuinka voimme tunnistaa joogan tilan? Voimmeko käyttää hyväksemme niitä keinoja, joita tavallisesti käytämme oppimisessa? Päättelykykyä, tietoja, sanojen käyttöä. Varmasti emme. Joogan tie on täysin erilainen. Jooga on ainoastaan, yksinomaan kokemus. Voi vain kokea tapahtuman ymmärtääkseen sen."
- Gérard Blitz (Euroopan Joogaunionin perustaja)