Aki Saikko

Jooga löysi minut vuonna 2011. Satunnaiset venyttelytuokiot iskivät kipinää ja sytyttivät kiinnostuksen. Kokemus kehon ja mielen vapautumisesta oli mahtava. Joogailu muuttui vähitellen päivittäiseksi. Sisäinen hiljaisuus ja ilo muistuttivat kerta toisensa jälkeen ikiaikaisesta kehon viisaudesta, jota saatoin opetella pikkuhiljaa ymmärtämään ja jonka arvoa en voi rahassa mitata. Tätä tietoa olen halunnut jakaa myös muille.

Monenlaisia joogatyylejä olen matkan varrella kokeillut. Aloitin dynaamisella hathajoogalla, mutta eniten vaikutteita olen saanut Suomen Joogaliiton SJL®-joogasta, jota on joskus kutsuttu hatha-rajajoogaksi. On hyödyllistä tutustua eri traditioihin. Vielä tärkeämpää on syventyä johonkin niistä perusteellisesti. Euroopan Joogaunionin hyväksymä joogaopettajakoulutus kestää  Suomen Joogaliitossa noin 6 vuotta. Opintojen laajuus on 42op ( 1134 tuntia). Olen SJL®-joogaopettaja. Ohjaan suomalaiseen kulttuuriin soveltuvaa joogaa, perinteitä kunnioittaen, huumoria unohtamatta.

Ohjenuorani: Trendit tulevat ja menevät. Joogaa on monenlaista ja hyvä niin, mutta pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Pitkä koulutus antaa mahdollisuuden ammentaa syvältä joogatraditiosta: erilaisia harjoituksia erilaisille ihmisille, nykypäivän elämäntilanteisiin, pienestä helpotuksesta suureen. Tutkin vanhoja joogatekstejä- ja filosofiaa, zeniä, advaita vedantaa. Joogan ohessa harjoitan zazen-meditaatiota. Vaikka metodit voivat olla syvällisiä harjoitukset eivät koskaan ole totisia. Hymyilevä oppilas/asiakas on paras kiitos.  

Jooga skaalautuu moneen tarpeeseen ja sen yhteydessä hyvinvointi -sanan merkitys voidaan ymmärtää kapeasti tai laveasti. Joogan kontekstissa tarkoitan ensin mainitulla mm. kehon huoltoa, stressin lievitystä ja -hallintaa. Tämä on useimmille tuttua ja tärkeintä. Laveampi tai syvempi merkitys hyvinvoinnille tarkoittaa mm. itsetuntemuksen syvenemistä, henkistä kasvua ja sisäisen rauhan kokemista. Joogasta löytyy myös elämänmittaista haastetta ja syvyyttä. Jos harjoitusta syvennetään, se voi vaikuttaa sellaisiin mielen rakenteisiin, jotka eivät ole harjoittajan/asiakkaan tahdon tai tietoisuuden alaisia. Tässä vaiheessa opettajan on tiedettävä mitä hän tekee. Idän viisausperinteiden ja voimakasvaikutteisten meditatiivisten menetelmien vastuullinen käyttö esimerkiksi työhyvinvoinnin välineenä edellyttää perusteellista perehtymistä kyseisen tradition metodeihin, kokemusperäistä ymmärrystä metodeista, niiden alkujuurista (esim. buddhalaiset meditaatiot) ja tarkoituksesta. Näin syntyy ymmärrys, mitä metodeja kannattaa ja ylipäätään voi soveltaa eettisesti ja turvallisesti asiakkaan kaipaaman hyvinvoinnin edistämiseen. 

Joogaa olen ohjannut vuodesta 2015 ja päätyökseni 6 vuotta. Toimin joogaopettajana myös kansalais- ja työväenopistoissa. Zen-buddhalaisuus alkoi kutsua 2010. Olen lisäksi Shindo-rentoutusohjaaja.

Ennen "joogauraani" toimin monenlaisten it-alan töiden parissa.


"Kuinka voimme tunnistaa joogan tilan? Voimmeko käyttää hyväksemme niitä keinoja, joita tavallisesti käytämme oppimisessa? Päättelykykyä, tietoja, sanojen käyttöä. Varmasti emme. Joogan tie on täysin erilainen. Jooga on ainoastaan, yksinomaan kokemus. Voi vain kokea tapahtuman ymmärtääkseen sen."

- Gérard Blitz (Euroopan Joogaunionin perustaja)